Uskolisten ja ei niin uskollisten pyöriemme palautuspäivä… alkuhankaluuksien jälkeen ne kuitenkin toivat meidät perille ilman suuria temppuiluja. Ennen pyörien palautusta huristamme niillä kuitenkin Hanoin avaran aamuliikenteen sekaan ja setä Ho'n mauseleumille, Setä Ho'n mauseleumin sisäpuoli on suljettu koska on maanantai. Ulkopuoli ei ja setä Ho'n vanha muesoitu koti sekä Ho Chi Minh museo ovat samalla alueella auki. Halukkailla mahdollisuus käydä huomenna aamulla tervehtimässä setä Ho'ta. Melkein kaikkien paluu lähtee vasta iltamyöhään.
Rautatieaseman pihassa ympärillemme kertyy nopeasti monilukuinen määrä bensapulloletkumiehiä… tarkalleen ottaen heti kun heille selvisi, että olemme laittamassa pyöriä junaan. Kaikista raitelle menevistä pyöristä otetaan bensat pois… millä perusteella 'bensa-imuriksi' pääsee jää meille ikuiseksi arvoitukseksi. Itse pyörien lähettäminen suoraviivaista joskin aikaa viepää paperihommien vuoksi. Tunnissa kuitenkin kaikki selvää ja olemme vapaat. Hintakin putosi normaaliksi yhdellä puhelinsoitolla pyörien vuokraajalle… se on ehkä huonoin piirre vietnamilaisissa, että joka käänteessä koitetaan vedättää. Turistin huijaus kun tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus… mutta joo, maassa maan tavalla tai maasta pois.
Ilta päivää vapaata shoppingaikaa itse kullakin. Illalla olemme kultturellejä ja menemme teatteriin… vesinukke teatteriin joka vietnamilainen erikoisuus. Vesinukketeatterin juuret ovat pohjois-vietnamilaisilla riisipelloilla, joissa maanviljelijät alkoivat yksitoikkoisen työn lomassa esittämään teatteria toisilleen.
Matka päättyy sammakoihin… tai päättäjäispäivälliseen jolla tarjolla on tuorekevätrullia ja sammakon reisiä… jotakin perivietnamilaista. Päivällä on kuitenkin kuulema käyty jo jonkinlaisella kokoonpanolla pitsalla… :) …
Setä Ho saa selvästi aikaan lämpimiä tunteita Urpossa ja Pekassa... ehkä meissä kaikissa asuu pieni setä Ho... :]
---
Hanoin vesi-puppet teatterin väki loppukuvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti